Hallitsematon kirjoitustarve.
Keksin äsken aivan mahtavan asian mistä kirjottaa tänne mut sit erehdyin ajattelemaan James Bluntin nenää ja unohdin. No, niin käy joskus ja enköhän mä jostain muustakin saa tekstiä aikaan.
James Blunt. Joo. Se on siis mun uusin rakkaus musiikkipuolella, vaikka eihän se nyt niin uusi juttu oo mullekkaan kun rupee ajattelemaan. Ikuisesti päähän jäänyt kappale 1973 on kummitellut jo vuosia pitkän ajan päässä You're Beautiful:ista puhumattakaan. Mutta ei ne oo kuitenkaan niitä parhaita Bluntin kappaleita. En oikeen itekkään tiedä mikä on se paras biisi, mutta tuo otsikon One Of The Brighest Star on kyllä jo sen verran ihanainen biisi että ansaitsee erityismaininnan. c:
On mukava kirjottaa pelkkää tajunnanvirtaa tänne tarvitsematta pohtia tekstin järkeä ja sisältöä sen enempää. Kävin tossa viime perjantaina kampaajalla ja yritin ottaa lopputuloksesta sitten jotain havainnollistavaa kuvaa. Se on niin kauhian vaikeeta mulle jättää noi kontrasti-nappulat rauhaan kun omaa silmää miellyttää niin tummat ja kontrastiset(onks toi edes sana?) kuvat. Eli näin kävi taas tälläkin kertaa, kuvasta ei oikeen erotu muutakun mun peura ajovaloissa-ilme. Nojaa enpä jaksa siitäkään nyt ressata turhaan, ei mulla ois ollu mitään mullistavaa before/after kuvaa hahmottamaan pehkon muutosta. Homohyppyri lähti taas että naps vaan eikä siellä takaakaan ole enää oikeen mitään mistä ottaa kiinni.
Siellä kampaajan tuolissa uusinta seiskaa selatessa mieleen pulpahti ajatus, että kasvatankohan mä enää ikinä pitkiä hiuksia? Mun hiushistorianihan menee niin että kolmosluokkaan asti kohtuullisen "normit" tyttöhiukset ja sen jälkeen vedettiin ihan lyhyeks. Annoin hiusteni kasvaa seiskaluokalle asti, ja siihen mennessä ne olikin jo reilusti olkapäiden yli(harmi kun mul ei oo nyt tähän hätään mitään havainnollistavaa kuvaa, damn). Seiskan keväällä halusin jo jotain uutta, ja leikkasin laineikkaat hiukset noin leukaan asti ulottuvaksi kiharapilveksi. Siitä sitten aina vähän kerrallaan napsittiin pois, ja tähän päästiin. Hiukset vaan lyhenee, vedänköhän ensi kampaajakäynnillä kokonaan siiliksi jos kyllästyn? Nojaa niin pitkälle en kyllä varmasti ole menossa, mutta alkaa olemaan sellainen olo että jotain rajumpaa muutosta tarvittaisiin.
Nyt kun ajattelee, niin ne mun kutosluokan hiukset oli aika kivat. Silloin mulla oli vielä paksut ja terveet hiukset, ja vielä kohtuullisen pitkätkin. Tavallaan mun tekis mieli kasvattaa hiuksia, mutta mua ahdistaa jo etukäteen ne vaiheet kun hiukset on kasvanu rauhassa kolme kuukautta eikä niissä ole enää mitään muotoa. Ja kyllähän nä lyhyet hiukset on vähän se mun juttu. Ja sitäpaitsi vihaan hiusten selvittelyä. Niin, ehkä nä lyhyet tosiaan on mulle ihan passelit.
Ohho, tulipas kirjoiteltua kauhea pätkä täysin turhaa tekstiä jostain hiuksista. Nojaa, enpä oikeen tiedä missä menee turhan ja tarpeellisen tekstin raja, joten onko sillä niin väliä. Sen viikon tauon aikana mulla on tullu bloggaukseen jotain ihan uutta puhtia ja kirjoteltavaa löytyy vaikka mistä. Tämäkin on varmaan mun bloggaushistorian pisin teksti, pienet sille!
Ja tässä vielä tää ♥
ps. sateenkaarioksennusvärimaailma piristää loskan keskellä c:
james bluntti<3 ;DD mun pitää tulla asentaa joku ohjelma ni et voi käyttää kontrastii hahaa >:) ja samaa mieltä, eka on joku hyvä aihe mut sit se unohtuu ku jää ajattelee jtn ei niin tärkeet ::D
VastaaPoista