La Biennale di Venezia

(Mitämitämitä, ei biisiä otsikkona?)

Nonni ja sit olis pientä italiankuvaoksennusta luvassa. Tässä postauksessa selitän oikeestaan ainoastaan siitä päivästä Venetsiassa, kaikki oleellinen Riccionesta(misä me siis asuttiin ja oleiltiin enimmäkseen) tulee ilmi tosta ylläolevasta kuvasta. On muute veli taas tarkennellu vähän jännempiin asioihin. :D

 Ja tosiaan kuten jossain aikasemmassa postauksessa hemmetin epäselvästi mainitsin, matkan pääpointti oli nämä Venetsian Biennaalit, eli suuri kansainvälinen kuvataidenäyttely joka keskittyy nykytaiteeseen. Mun setä oli valittu sinne edustamaan Suomea, joten se hankki meille kutsut sinne yay!

Suomen paviljongin avajaiset oli 2.6, joten me oltiin siellä silloin. Otettiin Riccionesta juna Bolognaan, ja vaihdettiin sieltä  Venetsian junaan. Matka kesti melkein neljä tuntia joten oli ihan mukavasti aikaa koomailla junassa.

Noo, jottei elämä menisi liian helpoksi, olin alitajuntaisesti järkännyt ittelleni vähän stressinaihetta. Puolessa matkassa meinaan tajusin, että jäi biennaalikutsu+passi mukavasti muovikuoreen hotellin pöydälle. Siinä sitten kriiseilin jonkun aikaa kunnes iskä tuli huikkasemaan mulle että "juu mulla on muuten niistä pääsylipuista kopiot varuilta". Hhhuhhuhu. Sitten tarvitsi vaan jännätä että pääsenkö sisään ilman mitään kunnollista henkilöllisyystodistusta(ei-kuvallinen kelakortti ei oo kaikkein paras näissä tilaisuuksissa)..

No pääsin mä onneks.

Oltiin perillä Venetsian rautatieasemalla joskus kello kahdentoista aikoihin ja otettiin sieltä vaporetto suoraan biennaalipaikalle, Giardini di Castelloon. Oli ihan mukavan hiostava ilma, semmoset +27 vaikka aurinko ei edes paistanu. Venetsiassa oli jokseenkin paljon ihmisiä, siellähän on normaalistikkin paljon turisteja mutta siihen vielä päälle kauheat laumat taideihmisiä niin huhhuh.

Korean paviljongista, etsi sotilaat

Ensimmäiseksi mentiin tietty katsastamaan mun sedän tekemä videotyö Alvar Aallon suunnittelemaan paviljonkiin. Olin jotenkin niin lamaantunut, ettei tullut sieltä yhtään kuvaa(niinkuin ei suurimmasta osasta muitakaan teoksia jes).
Biennaali-alueella on siis paljon eri maiden(enpä nyt jaksa muistaa kuinka monta maata sinne osallistuu) paviljonkeja, ja kesäkuun alusta asti on ollut muutamat avajaiset päivässä. Samana päivänä Suomen kanssa oli muistaakseni ainakin Ruotsin, Venäjän, Kanadan ja Korean avajaiset. Kiertelin siellä alueella ihan all by myself katselemassa näyttelyitä, ja päällimmäisenä jäi kyllä mieleen Korean paviljonki. Se oli tosi värikäs näyttely, ja tuossa ylempämä onkin yksi korealainen työ. Oli paljon värejä, ja lisäksi paikanpäällä tepasteli kukkakuoseihin puettuja korealaisia sotilaita. Lisäksi löysin pienen huoneen, joka oli muuten tyhjä, mutta seinillä oli valtavia kehystettyjä peilejä. Mietin siinä hetken että "jahas, ihan hauskahan tämä mutta what's the point?" kunnes alkoi kuulua kamalaa räminää. Kaikkiin peileihin heijastettiin sisäpuolelta(mul ei oo oikeesti mitään ideaa mite se oli tehty) kuvaa, ja näytti kuin ne olisivat särkyneet yksi kerrallaan. Se oli aika hieno.  

Juu siellä oli pari muutakin. Giardini di Castello on siis todella vanha ja suuri puisto, jonne mm. Marco Polo on istuttanut puita. Mulle kerrottiin että jos tuolta menee hakkaamaan puun alas niin oikeudessa nähdään. :D Eli annetaanpas niiden kasvaa vaan. Tunnelmaltaan mulla tuli biennaaleista kauheasti festarit mieleen, paljon ihmisiä, maa pöllysi ja paviljongit oli vähän niinkon esiintymislavoja(taidefestarit ahaha). Useimpiin näyttelyihin oli monia kymmeniä metrejä pitkät jonot.

Ruotsin näyttely Pohjoismaiden paviljongissa. Tuossa keskellä kasvaa ihan oikea puu!

Ainoa jokseenkin onnistunut kuva musta koko päivältä.

Hengailtiin siellä noin kello neljään asti, jonka jälkeen otettiin ajanpuutteen vuoksi vesitaksi takaisin rautatieasemalle. Meillä oli ennen junan lähtöä noin 1½ tuntia aikaa, joten ei ehditty oikein minnekkään.:( Pyydettiin kuskia ajamaan keskeisimpien turistinähtävyyksien ohi, mutta aika vähän siinä loppujen lopuksi ehti näkemään.

Ponte dei Sospiri, Huokausten silta oli mun #1 pyhiinvaelluspaikka, mut jouduin pettymään aika karvaasti kun se oli kehystetty tommosella sinisellä muovipahvimikälie-jutulla! D:  Siitä ei ollu mahdollisuutta saada minkään tasosta kuvaa kun tausta on tommone höh. Ihan vieressä sijaitsi Markuksen tori, muttei sinnekkään harmi kyllä ehditty.

Sitten randomkasa ah-niin-kliseisiä-mutta-kivoja-kanaalikuvia;

Käytiin syömässä hyvää pastaa läheisessä raflassa, jonka jälkeen mulla oli n. puoli tuntia aikaa juoksennella rautatieaseman viereisellä pienellä ostoskujalla tekemässä tarpeellisimmat tuliais- ja naamariostokset. Löysin aika hulppean karnevaaliasukaupan, jonka hienoimmat naamiot maksoivat satoja euroja. Sinne olisin voinut jäädä pidemmäksikin aikaa, harmi että kuvaaminen oli siellä kielletty.

Juna lähti kuudelta takaisinpäin, ja valitettavasti myös minun oli lähdettävä muun seurueen kanssa takaisin Ricciooneen. Venetsiasta näin vasta aika pintaraapaisun, mutta siinä on taas yksi hyvä syy lähteä sinne vielä joskus uudestaan.

Jos musta ei enää kuulu mitään, niin se on sitten sen takia kun jäin kiinni tämän kuvan julkaisemisesta

Päivä oli kuitenkin hyvin onnistunut, ja biennaaleista jäi mieleen kukkasotilaat, Kanada-paviljongin ruoka sekä lause

Freedom is just chaos with better lightning.

Sanaa "paviljonki" käytetty 6 kertaa.

Sanaa "biennaali" käytetty 7 kertaa.

Sanaa "näyttely" käytetty 4 kertaa.

I'm pretty proud of myslef!